Helvi Hyvärinen syntyi Kajaanissa 26.9.1906 Juuso ja Nanny Hyvärisen (o.s. Komulainen) opettajaperheeseen. Kahdeksanvuotiaana hän sai lahjaksi muovailuvahat, ja siitä alkoi hänen taiteellinen työnsä eläinten kuvaajana. Kotona oli paljon lemmikkieläimiä, joita hän piirsi ja muovaili
lapsena. ”Sitä leikkiä minä jatkan yhä”, hän on todennut lehtihaastattelussa 1980-luvulla.
Hauta sijaitsee Vanhalla hautausmaalla (osasto 10, rivi 20, paikka 469).
Pirjo Sirviö, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuvaaja: Kainuun Museo
Kajaanin yhteislyseosta vuonna 1924 valmistuneena ylioppilaana Hyvärinen lähti opiskelemaan vanhempiensa tahdon mukaan Helsingin yliopistoon saksan kieltä, kirjallisuutta ja taidehistoriaa. Sairastuttuaan vakavasti struumaan ja siitä toivuttuaan hän omistautui taiteen opiskeluun. Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa
kuvanveistoa neljä vuotta opettajaan Felix Nylund. Hän osallistui yhteisnäyttelyihin vuodesta 1936 alkaen. Ensimmäisen oman näyttelynsä hän piti Helsingissä vuonna 1946. Helsingissä hän halusi asua siksi, että pääsi käymään Korkeasaaren eläintarhassa, jossa hänen mallinsa
olivat.
Pronssiset eläinaiheiset pienoisveistokset valmistuivat ensimmäisinä, mutta myöhemmin Helvi Hyvärinen siirtyi veistämään graniittia. Valkoinen marmori tuli 1960-luvulla graniitin tilalle. Pronssin vaihduttua graniittiin teosten koko kasvoi. Tyylillisesti Helvi eteni
realistisesta muodosta kohti pelkistyneempää ilmaisua. Silloin syntyivät myös ensimmäiset julkiset veistokset. Vuonna 1956 paljastettiin mm. Soinin sankarivainajien muistomerkki, kaksi jalustallaan lepäävää graniittileijonaa.
Helvi oli luonteeltaan vaatimaton, jopa syrjäänvetäytyvä. Työssään hän oli erittäin määrätietoinen ja päättäväinen. Hän piti näyttelyitä säännöllisesti koko 50 vuotta
kestäneen uransa ajan. Hänen teoksiaan on useiden suomalaisten taidemuseoiden kokoelmissa Ateneumista alkaen. Niitä on myös Kajaanin taidemuseossa ja Kainuun
Museossa sekä lukuisten julkisyhteisöjen ja yksityisten kokoelmissa.
Hyvärinen teki useita opintomatkoja Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. Hän osallistui myös moniin kansainvälisiin näyttelyihin. Kainuussa hän oleskeli kesäisin kesämökillään.
Hänen viimeinen yksityisnäyttelynsä järjestettiin loppuvuodesta 1987 Kajaanin Taidehallissa.
Helvi Hyvärisen uurna laskettiin helmikuussa 1988 sukuhautaan Kajaanin hautausmaalle.