Ala-Teppanassa on entinen nimismiehen virkatalo – kajaanilaisten puheissa Sillmanin talo. Siinä asui Paavolasta Kajaaniin vuonna 1934 muuttaneen nimismies Yrjö Sillmanin kahdeksan henkinen perhekin. Pojista Osmo Yrjö valmistui Helsingin yliopistosta arkkitehdiksi vuonna 1958. Vuotta myöhemmin hänet valittiin kolme vuotta aiemmin perustettuun Kajaanin kaupunginarkkitehdin virkaan, jota hän hoiti 16 vuotta. Tasan 60 vuotta sitten (1961) Osmo Sillman perusti Kajaaniin arkkitehtitoimiston, jota hänen poikansa jatkavat.
Osmo Sillmanin hauta sijaitsee Vanhalla hautausmaalla (osasto 2, rivi 38,
paikka 422b).
Anneli Piirainen, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuvaaja: Sillmanin perhealbumi
Kajaanissa 1960-luku oli koulutuksen ja rakentamisen läpimurtoaikaa. Osmo Sillmanin suunnittelemana syntyi merkittävä maakuntaa palveleva oppilaitoskeskittymä Palokankaan–Kettukallion alueelle. Ratkesi keskussairaalan paikka ja ratkesi Kainuun prikaatin
sijoittaminen Hoikankankaalle.
Osmo Sillmanin rakennustyyli sai vaikutteita myös Eino Pitkäseltä, nuoruudenaikaiselta esimieheltä. Sillmanin suunnittelemia ovat monet asuin-, koulu-, pankki- ja virastotalot sekä eräät Tihisenniemen teollisuusrakennukset. Lönnrotinkadun rakennuskanta
Kauppatorin suunnasta katsottuna on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Sillmanin käsialaa. Mainittakoon Kajaanin puhelin-osuuskunnan talo (1970). Sen valmistuttua käsivälitteiset puhelut automatisoitiin, ja seurasi puhelinten määrän raju kasvu koko
80-luvun. Itkumuurin viereiselle tontille kohosi Kajaanin työväenopiston Työkeskus Kainula (1955). Piirustukset olivat Alvar Aallon toimiston. Näyttämöosan suunnitteli (1962) Osmo Sillman.
Kunnalliskoti rakennettiin Tulliniemeen (1968) ja korvattiin kaukana keskustasta sijainnut Aurala. Rakennusten väritysten suunnittelussa Osmo Sillmanilla oli hyvänä apuna Margaretha-puoliso, tekstiilitaidon opettaja. Ainakin rautatieasema, poliisilaitos ja Ämmäkosken voimalaitos saivat uuden maalin.
Osmo Sillman, sotilasarvoltaan kapteeni, harrasti ja tuki maanpuolustustyötä. Rotarit, juustoseura, kansalaisopiston maalauspiiri ja ystävät kuuluivat huumorimiehen eläkepäiviin.
