Joulun pyhät ovat takanapäin, ja olemme siirtyneet uudelle kalenteri-vuodelle. Olemme ensin toivottaneet toisillemme hyvää joulua ja sen jälkeen hyvää uutta vuotta. Näin alkuvuodesta toivotamme hyvää uutta vuotta pitkäänkin, aina kun kohtaamme ensi kerran tämän uuden
vuoden puolella.
Susanna Vesanto
seurakuntapastori
Kuvaaja: Kaisa Rönkä
Hyvän toivottaminen ei rajoitu ainoastaan suuriin juhlapyhiin, erityisiin merkkipäiviin tai vuodenvaihtumiseen, vaan me toivotamme toisillemme hyvää päivittäin. Hyvää huomenta, hyvää päivää, hyvää yötä. Hyvää toivotaan myös eri sanoin: aja varovasti, turvallista kotimatkaa, muistathan levätä. Hyvän toivotukset ovat jatkuvasti arjessamme läsnä, me toivomme ja meille toivotaan hyvää joka päivä. Maailmassa, jossa epätoivo, kipu ja kärsimys nostavat jatkuvasti päätään, on tärkeää, että pidämme kiinni hyvän toivomisesta niin arjessa kuin juhlassa.
Suurin hyvä, mitä toiselle voi toivoa, on Jumalan tuoma hyvä, Hänen armonsa, rakkautensa
ja rauhansa. Sen suurempaa ja pyhempää hyvyyttä ei ole kuin se, mikä on suoraan Jumalasta lähtöisin. Sitä ei koskaan voi toisille toivoa liikaa, eikä sen pyytämisessä
kannata turhia kursastella. Raamatussa Paavalin kirjoittamat eri kirjeet seurakunnille alkavatkin alkutervehdyksellä, joka sisältää juuri tuon suurimman hyvän toivotuksen, armon ja rauhan toivotuksen. ”Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille.” Tämä toivotus on aina ajankohtainen ja tarpeellinen, päivästä ja ajankohdasta
riippumatta. Sitä se on myös tänä vuonna.
Haluan siis toivottaa hyvää uutta vuotta 2026. Toivon, että tänä vuonna Jumalan hyvyys olisi läsnä arjessamme, että hänen hyvä tahtonsa toisi meissä ilmi hyviä tekoja. Toivon, että Jumalan armo olisi näkyvää ja että Hän toisi pyhän rauhansa sinne, missä sitä kaikista kipeimmin tarvitaan. Armo ja rauha teille tänä uutena vuotena!
