Kaisa syntyi Paakin perheen neljäntenä lapsena tammikuussa
1890 Vuolijoella, mutta jo syksyllä perhe muutti Kajaaniin, jossa Kaisa vietti lapsuutensa ja kävi koulunsa. Ylioppilaaksi Kaisa kirjoitti Kajaanin yhteiskoulusta vuonna 1911, minkä jälkeen hän oli Myrskylän
kirkonkylän kansakoulun väliaikaisena opettajana. Kajaanin seminaariin otettiin hospitanttioppilaita. Vuonna 1913 hakijoita oli 41. Kaisa oli yksi viidestä koulutukseen valituista. Vuoden koulutuksen jälkeen hän sai
kansakoulunopettajan pätevyyden.
Hauta on Vuolijoen metsähautausmaalla.
Aira Väyrynen-Larentzos, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuva: Sinikka ja Iikka Alasalmen kokoelma
Kansakoulunopettajatar Kaisa Paakki valittiin Säräisniemen Vuolijoen kansakoulun väliaikaiseksi opettajaksi vuonna 1914. Kaisa on muistellut matkan Kajaanista
Vuolijoelle kievarikyydillä kestäneen vuorokauden. Lähes 20-vuotias koulutalo oli suuri ja talvella kylmä. Kaisa toimi Vuolijoen koulun opettajana vuoteen 1950.
Kaisan tullessa kylässä oli kirkko ja koulu. Seurakunta oli perustettu 1897 ja kunta perustettiin 1915. Kaisa toimi aktiivisesti niin kunnan kuin seurakunnan luottamuselimissä
ja järjestöissä. Vuolijoen kunnankirjasto perustettiin 1925. Kaisa oli sen ensimmäinen kirjastonhoitaja. Lainaustoiminta alkoi nuorisoseuran lahjoitettua kirjastoon 84 kirjaa. Nuorisoseuratoiminta oli Vuolijoella vilkasta. Seuralla oli Käkilahdessa oma talo
Pirtti, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltamia. Kuorolaulu- ja näytelmäharjoituksiin käytettiin paljon aikaa. Kaisa johti kuoroa.
Kainuun Sanomissa oli kesäkuussa 1920 ilmoitus: ”Kihlauksen ovat julkaisseet opettajatar, ylioppilas Kaisa Paakki ja talokkaan poika Johannes Karjalainen Vuolijoelta.”
Syksyllä heidät vihittiin. Perheeseen syntyi neljä lasta. Koti oli Suomelassa. Kaisa toimi vuonna 1921 perustetun Lotta Svärd -järjestön kirkonkylän osaston puheenjohtaja vuoteen 1927 sekä vuosina 1930–1942. Lotilla oli kahvila Kulma, jonka tuotolla he rahoittivat toimintaansa. Nuorisoseurantalolla lotat järjestivät vuosittain iltamia ja äitienpäiväjuhlia.
Kaisa johti niin lottakuoroa kuin lottien ja suojeluskuntalaisten sekakuoroa. Lotilla oli monenlaista toimintaa, kuten ompeluiltoja, tyttötyötä, pakettien lähettämistä
rintamalle ja hiihtokilpailuja.
Kaisan aikana koulunkäynti vakiintui. Hän oli kansakoulunopettajana kylän puuhahenkilö.
