Marraskuun alussa pianisti ja jazzmuusikko Iiro Rantala esiintyy Kajaanin kirkossa järjestettävässä Unicef-tukikonsertissa, joka juhlistaa samalla Unicefin Kajaanin vapaaehtoisryhmän 30-vuotista taivalta.
Maaria Haikola
Rantala valittiin vuonna 1993 Suomen Unicefin hyvän tahdon lähettilääksi, ja hän on päässyt tutustumaan toimintaan Unicef-työntekijöihin sekä Suomessa että Afrikassa. Rantala soittaa vuodessa 2–3 tukikonserttia Unicefin hyväksi.
Kirkot sopivat Rantalan mukaan hyvin akustisen musiikin esittämiseen. Kajaanissa hän aikoo soittaa melodista ja helposti yleisöön sulavaa soolopianomusiikkia, mutta kirkossa esiintyminen tuo myös muutamia poikkeuksia verrattuna normaaliin konserttiohjelmistoon.
– Lupaan yhden virren, yhden Bachin ja yhden italialaisen oopperamelodian, joka on todella tunnettu, Rantala paljastaa.
Sävellykset syntyvät tarpeesta
Rantala kertoo palanneensa viime aikoina säveltämisen suhteen juurilleen klassisen musiikin pariin. Pienissä yhtyeissä soittamisen jälkeen hän on innostunut tehdessään kappaleita orkestereille, ja viime aikoina hänellä on ollut työn alla oopperasävellyksiä.
Rantalan sävellykset syntyvät aina tarpeesta: hänen mukaansa säveltämisessä auttaa, kun projektin alkaessa on tieto sävellyksen tyylistä sekä lopullisesta käytöstä.
Haaveilun ja improvisaation sijaan hän toteuttaa työskennellessään pitkälti vain projektin aikatauluraameja.
– Minulla ei ole pöytälaatikossa odottamassa yhtä ainutta nuottia, Rantala sanoo.
Mozart rauhoittaa
Ukrainan sodan alkuvaiheessa hän sävelsi Peace-nimisen kappaleen. Rantalan mielestä sodat ovat rationaalisesti ajatellen käsittämättömiä.
– Varmaan on utopiaa, että koko maailmassa olisi rauha.
Maailma kuitenkin tuntuu rauhalliselta, kun hän saa olla enemmän kotona, ”tehdä iiromaista joogaa” ja kuunnella Mozartin pianokonserttoja numerosta 12 eteenpäin. Esimerkiksi Mozartin pianokonserttoa numero 20 d-mollissa voisi kuunnella vaikka 50 kertaa peräkkäin.
– Mozart on minulle sellainen ihme musiikissa. Se on niin musikaalista, niin luontevaa kuin hengittäminen. Siinä ei ole mitään yrittämistä, Rantala toteaa.
Jazzin popularisoija
Esiintyessään Iiro Rantala yrittää aina rakentaa siltaa yleisönsä luokse. Hän kertoo mielellään yleisölle tarinoita sävellyksien synnystä tai hoksauttaa kuulijoita tunnistamaan kappaleen improvisaatio-osuuden.
Yleisön huomioimista hän kokee tehneensä jopa tarmokkaammin kuin muut jazzmuusikot. Rantalan mukaan jotkut artistit haluavat, että esiintymisen aikana lavalla on mystinen tunnelma, ikään kuin ”boheemi salaperäisyyksien verho”.
– Minulla ei ole mitään sellaista. Olen siinä mielessä jazzin popularisoija, Rantala toteaa.
Suomen nastin jazzfestivaali
Jazz teki Rantalan myös tunnetuksi kansainvälisesti. Muusikon ja säveltäjän lapsuus kuitenkin kului vahvasti kevyemmän musiikin parissa: se oli yhdistelmä radion kuuntelemista, Toivelaulukirjoista soittamista sekä iskelmiä.
Rantalan musiikkiharrastus alkoi 7-vuotiaana helsinkiläisessä Cantores Minores -poikakuorossa ja jatkui muun muassa piano- ja musiikkiopintojen parissa.
– Minä en ole kuitenkaan valmistunut mistään koulusta, en edes ylioppilaaksi.
Päästötodistuksen sijaan hänellä oli palo päästä tekemään musiikkia ja soittamaan keikoilla. Nuori alalle tullut pianisti teki ensimmäiset isot kotimaan esiintymisensä Kajaanissa, ja 1990-luvun alussa Kainuun Jazzkevät oli hänen mukaansa ”Suomen nastin jazzfestivaali”.
– Sen jälkeen olen käynyt täällä todella harvoin, Rantala kertoo.
Iiro Rantala esiintyy Unicef-tukikonsertissa Kajaanin kirkossa lauantaina 8. marraskuuta kello 16. Ennakkolippuja voi hankkia käsityöliike Nappi-Amaliasta sekä tuntia ennen esitystä kirkosta.
