Kajaanin hautausmaat eivät ole vain hiljaisuuden paikkoja – ne ovat tarinakokoelmia kaupungin vaiheista ja ihmisistä, jotka jättivät jälkensä koko maakuntaan. Kajaanin seurakunnan ja matkailuoppaiden toisessa podcast-sarjassa syvennymme Elias Lönnrotin, Johannes Väyrysen, Herman Renforsin, Carl Gustaf Berghin ja Fräntin suvun vaiheisiin.
Kaisa Rönkä
Kuvaaja: Kaisa Rönkä
Elias Lönnrot – lääkäri, kielimies ja perheen tukipilari
Vuonna 1833 Kajaaniin muuttanut Elias Lönnrot tunnetaan Kalevalan kokoajana ja suomalaisen kielen kehittäjänä. Kajaanissa hän työskenteli piirilääkärinä, mutta myös sukunsa huoltajana. Hänen omaistensa haudat löytyvät Kajaanin vanhalta hautausmaalta – kivipaasissa näkyvät vain nimikirjaimet, kuten KJL, FJL ja EL.
Rovasti Johannes Väyrynen – ”Suomen kirkon merkillisin henkilö”
Oululaislähtöinen rovasti Johannes Väyrynen toimi Kajaanin ainoana pappina lähes 40 vuoden ajan. Herännäisyyttä edustanut, voimakasluonteinen ja omaleimainen Väyrynen oli paitsi hengellinen johtaja myös aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän oli mukana kirkon rakentamisessa, koulutushankkeissa, maanviljelysseurassa ja liiketoiminnassa. Perhe-elämässään hän kannusti lapsiaan koulutukseen – tytöistä tuli lääkäreitä, opettajia ja insinöörejä.
Tehtailija Herman Renfors – uistinmiehestä teollisuuden uranuurtajaksi
Porilaislähtöinen Herman Renfors toi 1870-luvulla teollisuuden Kajaaniin. Hän perusti kalastusvälinetehtaan, jonka ”Kajaanin uistin” tunnettiin laajasti. Myöhemmin hän kehitti kivihiomon, turkistehtaan ja toimi aktiivisesti matkailun ja valokuvauksen saralla. Perhe oli mukana liiketoiminnassa ja vaikutti kulttuurielämään valokuvauksen ja matkailun kautta. Renfors patentoi keksintöjään – yli 50 kappaletta elämänsä aikana.
Kauppias Carl Gustaf Bergh – kivinavetan kaupparuhtinas
Sortavalasta kotoisin ollut Karl Gustaf Bergh perusti 1800-luvulla Kajaanin suurimman tukku- ja vähittäiskaupan. Hän rakennutti kirkon kupeeseen tunnetun kivinavetan ja vaikutti alueen maatalouden kehitykseen. Kauppiasperinnettä jatkettiin myöhemmin Vuoren kirjakaupan muodossa, jonka monet kajaanilaiset vielä muistavat.
Fräntin suku – poliitikkoja, maanviljelijöitä ja tutkijoita
Aleksanteri Fränti toimi useaan otteeseen kansanedustajana ja oli tunnettu kunnallispoliitikko sekä ”Kainuun keisari”. Hän ja vaimonsa Maiju kehittivät maanviljelyä Kainuussa. Heidän poikansa Aslak jatkoi perinnettä maatalouskeskuksen johtajana. Aslakin puoliso Daisy Fränti tutki taidehistoriaa ja pelasti 1960-luvulla Kajaanin pääkirkon purkutuomiolta opinnäytetyönsä avulla.
