Suunnitellut leikkaukset, jotka kohdistuvat yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta kirkolle maksettaviin korvauksiin, ovat perustuslain vastaisia ja syrjiviä. Leikkaukset asettavat kirkkoon kuuluvat eriarvoiseen asemaan kirkkoon kuulumattomien kanssa.
Näin totesi kirkkohallituksen täysistunto 27.8.2025 antamassaan lausunnossa luonnokseen hallituksen esityksestä, jolla valtion rahoitusta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hoitamiin lakisääteisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin vähennettäisiin vuosina 2026 ja 2027 vuosittain 9,8 miljoonalla eurolla.
Valtion rahoitus on korvaus Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle annetuista yhteiskunnallisista lakisääteisistä tehtävistä. Seurakunnilla on valtion niille lailla velvoittama tehtävä ylläpitää hautausmaita ja huolehtia hautaustoimen palveluista. Hautaustoimella tarkoitetaan hautausmaiden ylläpitoa, hautaamiseen liittyviä palveluja, vainajien säilytystä ja krematoriotoimintaa. Hautaan siunaaminen ei kuulu tähän kokonaisuuteen. Muita kirkon lakisääteisiä tehtäviä ovat väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ylläpito. Kirkollisverovaroja käytetään sen sijaan seurakunnalliseen toimintaan.
Kirkkohallitus toteaa lausunnossaan, että vainajien hautaaminen on seurakuntien yhteiskunnallinen palvelutehtävä, jonka hoitamiseen varaudutaan kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämä ei voi toteutua ainoastaan kirkon jäsenten maksamana.
”Kirkkohallitus katsoo, että sinänsä tavoite vahvistaa julkista taloutta on kannatettava. Se, että vastuu julkisen talouden tasapainottamiseen kohdistuisi ehdotetulla tavalla evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntiin ja seurakuntien jäseniin, on epätarkoituksenmukainen ja syrjivä”, vs. kansliapäällikkö Pirjo Pihlaja toteaa.
Vuoden 2025 leikkauksen ja nyt esityksessä ehdotetun uuden leikkauksen myötä korvauksen taso olisi enää noin 45 prosenttia tehtävien arvioiduista kokonaiskustannuksista. Eduskunnan hallintovaliokunta katsoi vuonna 2016 voimaan tullutta rahoituslakia käsiteltäessä, että kohtuullisena voidaan pitää 80 prosentin kattavuutta kokonaiskustannuksista.
Kirkkohallituksen lausunnossa arvioidaan, että hautaustoimen maksujen korotukset vaikuttavat yhä vahvemmin kotitalouksien asemaan ja vähävaraisten kuolinpesien mahdollisuuteen kattaa hautaustoimen kuluja. Hautaustoimiavustukset osana täydentävää toimeentulotukea vaikuttavat välillisesti hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin talouteen.
Kirkkohallitus edellyttää, että hautaustoimilakia ajantasaistetaan siten, että hautaustoimen maksuissa voidaan korjata valtionrahoitusten leikkausten seurauksena syntynyt kirkon jäseniä syrjivä oikeustila.
Koko lausunto on luettavissa lausuntopalvelu.fi-palvelussa.
Lisätiedot: vs. kansliapäällikkö Pirjo Pihlaja, pirjo.pihlaja@evl.fi
Esitys kirkkojärjestyksen muuttamiseksi seurakunnan ja seurakuntayhtymän toimielinten jäsenmäärän ja läsnäolo- ja puheoikeuden osalta
Kirkkohallitus hyväksyi sisällöllisesti esityksen seurakuntavaaleilla valittavien kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston kokoonpanoa koskevien kirkkojärjestyksen säännösten muuttamisesta. Esityksestä pyydetään seuraavaksi kirkon laintarkastustoimikunnan lausunto.
Esityksen tavoitteena on lisätä seurakuntien ja seurakuntayhtymien omaa päätösvaltaa vaaleilla valittavien toimielinten jäsenmäärän ja toimielinten kokousten kokoonpanon suhteen. Esitys on tehty kirkolliskokouksen toimeksiannosta.
Esityksen mukaan säännöksissä säädettäisiin ainoastaan toimielimiin vaaleilla valittavien jäsenten vähimmäismäärästä, joka määräytyisi seurakunnan tai seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien jäsenmäärän perusteella. Seurakunta tai seurakuntayhtymä voisi seurakuntavaalivuonna päättää säädettyä suuremmasta toimielimen koosta. Kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkovaltuuston säädettyjä jäsenmääriä on tarkistettu nykyistä hieman alaspäin.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että hallintosäännössä voitaisiin aiempaa vapaammin määrätä seurakunnan ja seurakuntayhtymän toimielimissä läsnäolo- ja puheoikeus myös muille henkilöille. Tämä vahvistaisi seurakunnan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia kirkolliskokouksen toimeksiannon mukaisesti.
Tavoitteena on, että ehdotetut muutokset tulisivat voimaan jo vuoden 2026 alussa, jolloin toimielinten jäsenmäärää koskevat muutokset voitaisiin ottaa huomioon jo vuoden 2026 seurakuntavaaleissa. Vaalit ovat 15.11.2026.
Lisätiedot: vs. kansliapäällikkö Pirjo Pihlaja, pirjo.pihlaja@evl.fi
Tarkennuksia Kirkkohallituksen tuleviin tehtäviin
Täysistunto hyväksyi päivitetyn Kirkkohallituksen funktiot -listauksen osaksi Kirkkohallituksen palvelu- ja tehtävästrategiaa. Samalla aiempi toukokuun päätös poistettiin.
Kirkkohallituksessa on käynnissä laaja täysistunnon syyskuussa 2024 käynnistämä organisaation muutoshanke. Työn edetessä kesän aikana huomattiin, että toukokuussa hyväksytyssä palvelu- ja tehtävästrategiassa kuvattu funktiolista ei parhaalla mahdollisella tavalla rakenteensa puolesta tukenut uusien palvelujen ja tehtävien muotoilua. Hankkeen ohjausryhmä totesi siksi elokuun kokouksessaan, että funktiolistaa on syytä tarkentaa.
Uusi päätös muutti toukokuussa hyväksyttyä strategiaa vain funktioiden jaottelun osalta. Nyt Kirkkohallituksen funktiot jaotellaan kolmeen pääluokkaan: päätöksenteko ja päätöksenteon tuki, vaikuttamistoiminta sekä päätöksenteon ja vaikuttamistoiminnan temaattinen tuki.
Hyväksytty palvelu- ja tehtävästrategia ohjaa käynnissä olevaa muutosta, jossa Kirkkohallituksen palvelut ja tehtävät sekä organisaatiorakenne määritellään uudelleen. Strategian toukokuussa hyväksyttyjen periaatteiden mukaan Kirkkohallitus keskittyy jatkossa ensisijaisesti kirkon yhteisen päätöksenteon tukemiseen sekä strategisesti johdettuun vaikuttamistoimintaan.
Kirkkohallituksen muutoshankkeella tavoitellaan kolmen miljoonan euron säästöjä vuoteen 2027 mennessä. Osana muutoshanketta Kirkkohallituksessa käydään tuta- eli yt-neuvottelut, joissa on arvioitu, että säästöjen myötä Kirkkohallituksesta vähennetään 35–40 henkilötyövuotta vuoden 2023 lopun tilanteesta.
Muutoshankkeen tavoitteena on kirkolliskokouksen toimeksiannosta löytää Kirkon keskusrahaston rahoittaman toiminnan tehtävien määrittelyyn ja resurssien kohdentamiseen sellainen pitkän ajan ratkaisu, että yksittäisiä säästötoimenpiteitä ei tarvitse etsiä vuosittain.
Lisätiedot: Kansliapäällikön erityisavustaja Elina Hellqvist, elina.hellqvist@evl.fi, p. 040 688 1478
Kolehtikohteet vuodelle 2026 hyväksyttiin
Täysistunto hyväksyi Turun arkkihiippakunnan, Tampereen, Oulun, Mikkelin, Kuopion, Lapuan, Helsingin ja Espoon hiippakuntien sekä ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan vuoden 2026 päiväjumalanpalveluksissa kerättävien kolehtien kohteet. Lista myönnetyistä suomenkielisistä kolehdeista on sivulla Kirkkokolehdit ja lista Porvoon hiippakunnan kolehdeista sivulla Kollekter.
Suomenkielisten hiippakuntien tuomiokapituleille myönnettiin myös oikeus määrätä kaksi kolehtia hiippakunnallisiin tarkoituksiin.
Suurin kolehtikohderyhmä on aiempaan tapaan lähetystyö ja kansainvälinen diakonia. Virallisten kohteiden ja suosituskohteiden määrä noudattelee pääpiirteissään edellisten vuosien käytäntöä.
Täysistunto äänesti suomenkielisten hiippakuntien kolehtijaosta. Pohjaesityksessä esitettiin kaikille perussopimuksen solmineille lähetysjärjestöille vakiintuneen hallintokäytännön mukaisesti yhtä virallista kolehtia. Edustaja Martina Harms-Aalto teki vastaesityksen, että 20.6.2026 Suomen ev.lut. Kansanlähetys ry:n työhön kerättävä sekä 2.8.2026 Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry:n työhön kerättävä kolehti siirretään virallisesta kolehdista suosituskolehdiksi. Vastaesitys voitti äänin 6–4. Edustaja Vuokko Vänskä jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.
Lisätiedot: Vs. kansliapäällikkö Pirjo Pihlaja, pirjo.pihlaja@evl.fi,
kansliapäällikön erityisavustaja Elina Hellqvist, elina.hellqvist@evl.fi, p. 040 688 1478.
Kirkolliskokouksen lainoppinut asiantuntija vaihtuu
Kirkkohallitus esittää kirkolliskokoukselle, että kirkolliskokous valitsisi toiseksi lainoppineeksi asiantuntijakseen 30.4.2028 päättyvälle toimikaudelle 1.9.2025 alkaen varadekaani, professori, OTT, VT Juha Raition. Professori Janne Salminen on pyytänyt eroa kirkolliskokouksen lainoppineen asiantuntijan tehtävästä.
Lisätiedot: Vs. kansliapäällikkö Pirjo Pihlaja, pirjo.pihlaja@evl.fi
Täysistunto merkitsi tiedoksi Kirkkopalveluiden hallituksen päätöksen, että vuoden 2026 Yhteisvastuun teemana on ”vanhukset ja pelko pärjäämisestä”. Kotimainen kumppani on Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry. Tuoton jaosta Kirkon Ulkomaanapu saa 50 prosenttia, Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat 30 prosenttia ja kotimainen kumppani VALLI ry 20 prosenttia. Vuonna 2024 Yhteisvastuukeräyksen kokonaistuotto oli noin 2,5 miljoonaa euroa ja kuluprosentti 28.
Täysistunto myönsi kirkkoherra Niilo Pesoselle eron Kasvatuksen ja perheasioiden neuvottelukunnasta 1.9.2025 alkaen. Pesonen aloittaa Kirkkohallituksen kansliapäällikkönä syyskuun alussa.
Täysistunnon pöytäkirja tulee osoitteeseen domus.evl.fi noin viikon kuluttua. Täysistunnon seuraava kokous pidetään Helsingissä 16.9.2025.
The post Kirkkohallituksen täysistunto: Valtion talouden tasapainottamistoimien kohdistuminen kirkon jäseniin on syrjivää appeared first on Evl.fi.
