Kirkolliskokous kannattaa tavoitetta yksinkertaistaa ja tehostaa kuolinpesän asioiden hoitoa valtiovarainministeriön käynnistämän Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelman (EOAVH) mukaisesti. Tämä käy ilmi kirkolliskokouksen valtiovarainministeriölle annettavasta lausunnosta, joka mukailee Kirkkohallituksen lausuntoluonnosta.
Valtiovarainministeriö on pyytänyt Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta lausuntoa EOAVH-hankkeen toimeenpanoon liittyvästä valtiovarainministeriön ja kirkkohallituksen asiantuntijoiden laatimasta yhteistyömuistiosta ja siihen liittyvästä valmisteluasiakirjasta. Muistiossa kuvataan ohjelmaan liittyvää yhteistyötä ja sen keskeisiä periaatteita.
Kirkolliskokous pitää myönteisenä sitä, että yhteistyössä ja tulevan lainsäädännön valmistelussa on otettu huomioon kirkon itsehallinnollinen asema ja kirkkolainsäädäntö. Lausunnossa todetaan, että lainsäädännöllä on varmistettava sovittujen periaatteiden ja toimintatapojen pysyvyys tulevaisuudessa. Olennaista on, että jäsentietojärjestelmästä tai kirkonkirjoista luovutettuja tietoja ei luovuteta edelleen muihin rekistereihin.
Kirkolliskokous pitää keskeisenä, että myös kuolinpesän osakasrekisteriä koskevassa lainsäädännössä kirkolle säädetään oikeus periä maksu kaikista luovuttamistaan tiedoista. Tällöin oikeus määrätä maksun suuruudesta säilyy kirkon itsehallinnollisen aseman mukaisesti kirkkohallituksella. Kirkolliskokous pitää kustannusvastaavuutta oikeana perusteena viranomaisen suoritteesta perittävälle maksulle ja katsoo, että maksujen sitominen tehtävästä aiheutuviin kustannuksiin on perusteltua.
Kirkolliskokous pitää välttämättömänä sitä, että EOAVH-ohjelman taloudelliset ratkaisut ovat oma kokonaisuutensa, eikä niitä yhdistetä kirkolle säädettyyn eräiden yhteiskunnallisten tehtävien valtion rahoitukseen.
Kirkolliskokous pitää tärkeänä, että kirkon edustajat ovat pysyvästi mukana ohjelman ohjauksessa ja seurannassa myös kehitysvaiheen jälkeen. Kirkolliskokouksen mukaan suurin epävarmuustekijä ohjelman toteutuksessa liittyy aikatauluun. Yhteistyömuistiossa kuvattuun aikatauluun sitoutuminen ei ole mahdollista.
Tällä hetkellä kirkko luovuttaa tietoja perunkirjoitusta varten aluekeskusrekistereissä laadittavilla sukuselvityksillä. Kirkon liittyminen kuolinpesän osakasrekisterin toimintaan edellyttää kirkkolain toimivaltasäännösten tarkastelua.
Kirkon eläkerahastosta aiempaa itsenäisempi organisaatio lainmuutoksen myötä
Kirkolliskokous päätti muuttaa Kirkon eläkerahastoa koskevaa lakia, minkä myötä eläkerahastosta tulee aiempaa itsenäisempi organisaatio. Muutoksia tehtiin myös kirkkojärjestykseen. Lakimuutos etenee eduskuntaan ennen voimaantuloa. Lain arvioitu voimaantulo on 1.1.2027.
Kirkolliskokouksen lakivaliokunta katsoo, että luomalla Kirkon eläkerahastosta nykyistä itsenäisempi organisaatio mahdollistetaan se, että eläkerahaston hallitus ja johtaja voivat entistä paremmin keskittyä eläkerahaston johtamiseen ja sijoitustoimintaan. Samoin malli mahdollistaa sen, että hallituksen ja johtajan valinnassa voidaan ottaa huomioon entistä paremmin erityisesti eläkevakuutus- ja sijoitustoiminnan asiantuntemus.
Lainmuutoksen myötä kirkkohallituksen täysistunto ei enää toimisi Kirkon eläkerahaston hallituksena, vaan kirkolliskokous valitsee hallituksen Kirkkohallituksen esityksestä. Eläkerahaston hallitus nimittää eläkerahastolle johtajan, eikä Kirkkohallituksen talousosaston johtaja enää toimisi virkansa puolesta eläkerahaston johtajana.
Lakivaliokunta ei esittänyt eläkerahastomaksun määräytymisperusteen muuttamista, vaan lakiesityksen mukaan eläkerahastomaksu määräytyisi edelleen uudenkin lain mukaan kirkollisveron perusteella.
Kirkon eläkerahasto toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaitoksena. Se vastaa kirkon henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta.
Kirkolliskokous teki muutoksia täysistunnon jäsenten valintaprosessiin
Kirkolliskokous teki muutoksia ja lisäyksiä kirkkojärjestyksen säännöksiin, jotka koskevat täysistunnon jäsenten valintaa. Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenille valitaan vaaleissa jatkossa yksi henkilökohtainen varajäsen. Lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti henkilö voidaan jatkossa valita kirkkohallituksen täysistunnon maallikko- tai pappisjäseneksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi täydeksi toimikaudeksi.
Lisäksi kirkolliskokous pyysi kirkkohallitusta valmistelemaan kirkolliskokouksen työjärjestyksen muutoksen, jossa kirkolliskokouksen toimikauden ensimmäisen kevätistuntoviikon alkamisajankohta siirrettäisiin 1–2 viikkoa nykyistä myöhäisemmäksi. Siten kirkkohallituksen täysistunnon jäsenten vaalista 2028 alkaen ehdollepanon ehtisivät suorittaa samana vuonna toimikautensa aloittavat hiippakuntavaltuustot.
Kirkolliskokous päätti poistaa lehtorin viran
Kirkkohallituksen valmisteluun lähetettiin esitys, jolla lehtorin virkaa koskevat säännökset poistetaan kirkkolaista, laista kirkon viranhaltijasta sekä kirkkojärjestyksestä. Lehtorin virka syntyi aikoinaan käytännön tarpeesta: sen avulla haluttiin löytää tehtävä kirkossa naisille, jotka olivat valmistuneet teologian maistereiksi aikana, jolloin he eivät voineet toimia pappeina. Kun naisille myöhemmin avautui mahdollisuus pappeuteen, alkuperäinen tarve lehtorin viralle katosi. Nykyään seurakunnissa toimivia lehtoreita on vain muutama. Tiettävästi viimeiset virkaan vihkimiset ovat olleet Helsingin hiippakunnassa vuosina 2018 ja 2019.
Kirkkohallitukselle annetaan tehtäväksi myös valmistella siirtymäsäännös, joka turvaa lehtorin viranhaltijan aseman sekä tuomiokapitulin aiempien päätösten voimassaolon.
Kirkon nelivuotiskertomus kannustaa kirkkoa kehittämään toimintatapojaan
Kirkolliskokous jatkoi aiemmissa kokouksissa käytyä keskustelua kirkon nelivuotiskertomuksesta. Toukokuussa 2025 valmistuneessa tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä kehottaa suhtautumaan vakavasti kirkon nelivuotiskertomuksen 2020–2023 esille tuomiin epävarmuustekijöihin. Mietinnön mukaan nelivuotiskertomus tarjoaa kirkolle hedelmällisiä mahdollisuuksia vastata yhteisöjen ja yksilöiden hengelliseen etsintään ja kasvuun, mikäli kirkko on valmis arvioimaan ja kehittämään toimintatapojaan.
Kirkolliskokous pyytää seurakuntia vahvistamaan kirkon missionaarisuutta siten, että kirkko on läsnä siellä, missä henkistä ja hengellistä etsintää tapahtuu. Piispoja pyydetään varmistamaan, että kirkossa jatkossakin etsitään rakentavia tapoja käsitellä aiheita, jotka synnyttävät näkemyseroja. Kirkkohallitusta kehotetaan ottamaan huomioon nelivuotiskertomus kirkon seuraavaa strategiaa ja tulevaisuusselontekoa laadittaessa ja hiippakuntia hyödyntämään sitä yhteisissä keskusteluissa seurakuntien kanssa. Kirkkohallitusta pyydettiin jatkamaan kirkkoa koskevan strategisesti kohdennetun tutkitun tiedon tuottamista päätöksenteon tueksi.
Seuraa kirkolliskokousta verkossa
Kirkolliskokouksen asiakirjat (työsuunnitelma ja vireillä olevat asiat) löytyvät kirkolliskokouksen verkkosivuilta. Myös päiväjärjestykset eli luettelot täysistunnoissa käsiteltävistä asioista ja niihin liittyvistä asiakirjoista julkaistaan samoilla sivuilla. Sivuilta löytyvät myös täysistuntojen striimauksiin ja tallenteisiin sekä Domus-palveluun, josta löytyvät kirkolliskokouksen asiakirjat.
Kirkolliskokouksen viestintä:
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, p. 046 922 0232, tuula.putkinen@evl.fi
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, p. 050 529 8503, tuija.helenelund@evl.fi
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 1815, asa.holmvik@evl.fi
The post Kirkolliskokous: Kuolinpesän sähköinen osakasrekisteri yksinkertaistaa ja tehostaa kuolinpesän asioiden hoitoa appeared first on Evl.fi.
