Kirkolliskokous vahvisti Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen tilikaudelta 2024 sekä hyväksyi kirkkohallituksen esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä. Kirkon keskusrahaston tilikauden alijäämä, -6,2 miljoonaa euroa kirjataan taseeseen oman pääoman vähennykseksi edellisten tilikausien yli-/alijäämään. Tilikauden tulosta heikensi Eteläranta 8:n kiinteistöön tehty -6,6 miljoonan euron arvonalennus.
Keskusrahastomaksulla rahoitettu toimintakate ennen arvonalennuskirjausta oli +800 000 euroa, joka oli 2,4 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa. Talousarvioon 2024 verrattuna toimintatuotot kasvoivat noin 1,2 miljoonaa euroa ja toimintakulut jäivät 1,1 miljoonaa euroa alle talousarviossa suunnitellun.
Kirkolliskokouksen talousvaliokunta toteaa mietinnössään, että Kirkkohallituksen henkilötyövuosien määrässä on 2020-luvulla tapahtunut toivottua kehitystä. Henkilöstön määrä on kääntynyt selkeään laskuun. Talousvaliokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että Kirkkohallituksessa on tulevaisuudessa riittävät resurssit ja tarvittava osaaminen kirkon yhteiskuntasuhteiden hoitoa ja edunvalvontaa varten.
Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan seurakunnissa on syytä varautua siihen, että ennusteiden mukaan 2020-luvun lopulla kirkollisverotuotto kääntyy laskuun. Taloudellisesti hyvät vuodet on syytä käyttää toiminnan ja talouden vastuulliseen sopeuttamiseen tulevia aikoja silmällä pitäen. Sama koskee Kirkon keskusrahaston omaa taloutta.
Myös Kirkon eläkerahaston tilinpäätös tilikaudelta 2024 vahvistettiin. Kirkon eläkerahaston tulos 40,3 miljoonaa euroa siirretään Kirkon eläkerahaston ylijäämään.
Kirkon eläkerahastolle vuosi 2024 oli tuotoltaan hyvä. Sijoitustoiminnan tuotto oli 7,4 prosenttia. Salkun reaalituotto 6,7 prosenttia oli selkeästi sijoitusstrategiassa asetettua 3,5 prosentin reaalituottotavoitetta korkeampi.
Kirkolliskokouksen talousvaliokunta toteaa mietinnössään olevan kannatettavaa, että Kirkon eläkerahasto tavoittelee hiilineutraalia sijoitussalkkua vuoteen 2035 mennessä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että ilmastostrategia päivitetään ja tuleville vuosille asetetaan uudet välitavoitteet. Valiokunnan näkemyksen mukaan merkittävää on myös se, että ilmaston lisäksi eläkerahasto kehittää luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien huomiointia sijoitustoiminnassaan.
Kirkon eläkerahasto toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaitoksena. Eläkerahasto vastaa kirkon henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta.
Kirkon keskusrahaston vuoden 2025 talousarviomuutos hyväksyttiin
Kirkolliskokous hyväksyi muutoksen Kirkon keskusrahaston vuoden 2025 talousarvioon. Ruokolahden seurakunnalle myönnettiin 90 000 euroa avustuksena palaneen Rautjärven kirkon uudelleen rakentamiseen liittyvien hankintojen ja kulujen rahoittamiseksi. Summa on puolet pienempi kuin Kirkkohallituksen esityksessä.
Kirkkohallituksen talousosaston tietohallintoyksikön talousarvioon lisätään 582 000 euroa henkilötietojärjestelmän (Populus Master) ja käyttöoikeusjärjestelmän (IDM) käyttöönoton valmistelua varten. Tekijänoikeusrahastosta käytetään 109 000 euroa Kirkollisten toimitusten kirjan uudistamiseen ja 70 000 euroa Pieni rukouskirja nuorelle – julkaisun valmisteluun, levittämiseen, markkinointiin ja tekijänpalkkioiden suorittamiseen.
Kirkon keskusrahastomaksun tuloarviota vähennetään 960 000 euroa verovuoden 2023 veromäärän tarkentamisen johdosta. Lisäksi rahoitusosaan lisätään 272 000 euroa asunto-osakkeen hankkimiseksi Mikkelin hiippakunnan piispan käyttöön.
Muutoksien myötä kirkon keskusrahaston tilikauden 2025 ylijäämä pienenee 578 003 euroon.
Kirkolliskokous päätti lähettää Kirkon eläkerahastoa koskevan lain muutosesityksen valmisteltavaksi lakivaliokunnalle, jolle talousvaliokunta antaa lausuntonsa.
Kirkkohallituksen esityksen tavoitteena on kehittää Kirkon eläkerahastosta aiempaa itsenäisempi organisaatio. Lainmuutoksen myötä kirkkohallituksen täysistunto ei enää toimisi kirkon eläkerahaston hallituksena. Kirkolliskokouksen kirkon eläkerahastolle valitsema hallitus johtaisi ja kehittäisi kokonaisvaltaisesti eläkerahaston toimintaa. Eläkerahaston hallitus nimittäisi eläkerahastolle johtajan, eikä Kirkkohallituksen talousosaston johtaja enää toimisi virkansa puolesta eläkerahaston johtajana. Kirkkohallitus ei esitä eläkerahastomaksun määräytymisperusteen muuttamista, vaan esityksen mukaan määräytymisperusteena säilyisi kunkin seurakuntatalouden kirkollisvero.
Asiaa käsitellään uudellaan kirkolliskokouksessa marraskuussa 2025. Lain arvioitu voimaantulo on 1.1.2027.
Seuraa kirkolliskokousta verkossa
Kirkolliskokouksen alustava työsuunnitelma ja taulukko käsiteltävistä asioista löytyvät kirkolliskokouksen verkkosivuilta. Myös päiväjärjestykset eli luettelot täysistunnoissa käsiteltävistä asioista ja niihin liittyvistä asiakirjoista julkaistaan samoilla sivuilla, kun ne ovat valmistuneet. Sivulta löytyvät myös linkit striimauksiin sekä Domus-palveluun, jossa kirkolliskokouksen asiakirjat ovat.
Kuvia kirkolliskokouksesta löytyy materiaalipankista.
Kirkolliskokouksen viestintä:
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, p. 046 922 0232
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, p. 050 529 8503
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 1815
The post Kirkolliskokous vahvisti Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston vuoden 2024 tilinpäätökset appeared first on Evl.fi.
