Runsaasti keskustelleen kirkolliskokouksen syyskauden istuntoviikko päättyi tänään perjantaina 7.11.2025. Viimeisenä käsiteltävänä asiana keskusteltiin kirkkotilan käytön periaatteista.
Päätöspuheessaan arkkipiispa Tapio Luoma palasi viikon alussa nostamaansa luottamuksen tematiikkaan.
Arkkipiispa nosti esiin kristillisessä käsitemaailmasta kilvoittelun, joka ihmisten kanssa toimittaessa tarkoittaa pyrkimystä kunnioittavaan ja asialliseen kanssakäymiseen. Hän nosti esiin sen, että tässäkin kirkolliskokouksessa on nähty, että kirkollista ja laajemminkin yhteiskunnallista keskustelua rasittaa jaottelu liberaalisuuden ja konservatiivisuuden perusteella.
”Monet meistä koemme varmaan olevamme kumpaakin, sekä liberaaleja että konservatiiveja, asiasta riippuen. On myös ilmiöitä ja asioita, jotka eivät yksinkertaisesti taivu tämän käsiteparin raameihin. Yksi sellainen raameihin taipumaton asia on Herramme Jeesuksen kutsu. Hän ei kutsu meitä olemaan sen kummemmin liberaaleja kuin konservatiivejakaan. Hän kutsuu meitä seuraamaan itseään, luottamaan hänen armoonsa ja johdatukseensa.”
Edustaja-aloite kirkkotilan käytön periaatteista jätettiin raukeamaan
Edustaja-aloite kirkkotilan käytön periaatteista jätettiin raukeamaan edustaja Kauppisen esityksen mukaisesti äänin 70–27. Tyhjiä ääniä annettiin viisi.
Aiemmassa täysistunnossa käynnistynyttä monipuolista keskustelua jatkettiin kirkolliskokousviikon viimeisessä täysistunnossa. Aiheesta käytettiin noin 50 puheenvuoroa.
Aloitteessa esitetään, että kirkkotiloja ei käytettäisi joogan ja muiden ei-kristillisten uskontojen tai niihin perustuvan uushenkisyyden harjoittamiseen sekä että kirkkotiloissa käytettäisiin ainoastaan kirkon perinteeseen pohjautuvaa symboliikkaa.
Edustaja-aloite 8/2025 kirkolliskokoukselle Kirkkotilan käytön periaatteista
Kirkkojärjestystä muutetaan seurakunnan ja seurakuntayhtymän toimielinten jäsenmäärän sekä läsnäolo- ja puheoikeuden osalta
Kirkolliskokous päätti muuttaa kirkkojärjestä seurakunnan ja seurakuntayhtymän toimielinten jäsenmäärän sekä läsnäolo- ja puheoikeuden osalta.
Kirkolliskokous pitää perusteltuna siirtää toimielimen jäsenmäärää koskevaa päätösvaltaa paikallistasolle. Se mahdollistaa toimintaympäristön erityispiirteiden ja esimerkiksi arvioidun jäsenkehityksen huomioon ottamisen. Vaaleilla valittujen jäsenten vähimmäismäärän pienentäminen nykyisestä voi vähentää tarvetta turvautua sopuvaaleihin.
Mahdollisuus päättää vähimmäismäärää suuremmasta jäsenmäärästä on tärkeää esimerkiksi tilanteissa, joissa seurakunta on suuri tai seurakuntayhtymään kuuluu useita seurakuntia.
Kirkkojärjestyksen muutokset mahdollistavat sen, että hallintosäännössä voidaan määrätä nuorten vaikuttajaryhmän edustajan osallistumisesta toimielimen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeutettuna. Kirkolliskokous pitää tärkeänä, että nuorten osallistumismahdollisuuksiin seurakuntien hallinnossa on kiinnitetty huomiota.
Kirkkojärjestyksen muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2026 alussa. Seurakuntavaalit ovat 15.11.2026.
Seuraa kirkolliskokousta verkossa
Kirkolliskokouksen asiakirjat (työsuunnitelma ja vireillä olevat asiat) löytyvät kirkolliskokouksen verkkosivuilta. Myös päiväjärjestykset eli luettelot täysistunnoissa käsiteltävistä asioista ja niihin liittyvistä asiakirjoista julkaistaan samoilla sivuilla. Sivuilta löytyvät myös täysistuntojen striimauksiin ja tallenteisiin sekä Domus-palveluun, josta löytyvät kirkolliskokouksen asiakirjat.
Kirkolliskokouksen viestintä:
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, p. 046 922 0232, tuula.putkinen@evl.fi
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, p. 050 529 8503, tuija.helenelund@evl.fi
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 1815, asa.holmvik@evl.fi
The post Kirkolliskokousviikko päättyi keskusteluun kirkkotilan käytön periaatteista appeared first on Evl.fi.
