Vuolijokelaiset toivoivat aikanaan yksinkertaista ja edullista puukirkkoa. Keisarillinen senaatti päätti kuitenkin toisin. Tuloksena syntyi Kainuun ainoa harmaakivikirkko, joka täyttää tänä vuonna 120 vuotta.
Kaisa Rönkä
Kuvat: Josef Stenbäck/Museovirasto/Finna
Olemme tulleet Vuolijoen kirkkoon yhdessä Kajaanin matkailuoppaan Aira Väyrynen-
Larentzoksen kanssa. Vuolijoen kirkon vaiheisiin perehtynyt Aira tuntee rakennuksen
historian läpikotaisin.
Hänen mukaansa kirkon tarina alkoi jo ennen kuin ensimmäistäkään rakennuskiveä
oli muurattu.
– Kun Vuolijoelle perustettiin oma seurakunta vuonna 1897, edessä oli suuri urakka.
Uuden seurakunnan piti hankkia pappila, perustaa hautausmaa ja rakentaa oma kirkko.
Rahaa oli vähän, eikä seurakunta halunnut kallista rakennusta.
Jo seurakunnan alkuvaiheessa pöytäkirjaan kirjattiin toive, että kirkko saataisiin
rakentaa mahdollisimman yksinkertaiseksi ja edulliseksi.
Toisin kuitenkin kävi.
Keisarillinen senaatti päätti, että kirkko oli rakennettava kivestä. Kirkon suunnittelijaksi valittiin Josef Stenbäck, joka perusteli materiaalivalintaa muun muassa rakennuksen kestävyydellä.
– Stenbäckin mielestä kivikirkko olisi myös komeampi ja sopisi hyvin jumalanpalveluskäyttöön, Väyrynen-Larentzos kertoo.
Kivet kulkivat hevosilla
Yli sata vuotta sitten rakennuskivet louhittiin Honkamäestä ja lähialueelta ja kuljetettiin
työmaalle hevospelillä.
– Kun ajattelee, että kaikki tehtiin ilman nykyajan koneita, niin onhan se aika huikeaa.
Rakentaminen oli valtava ponnistus, Väyrynen-Larentzos sanoo.
Rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1905. Työ eteni nopeasti, ja kirkko valmistui jo
seuraavana vuonna. Vuolijoen kirkko vihittiin käyttöön vuoden 1907 ensimmäisenä
päivänä.
Uudessa kirkossa riitti kuitenkin haasteita. Alun perin kirkkoon ei ollut tehty lämmitystä.
Piispa ilmoitti, ettei vihkisi kylmää kirkkoa, joten kirkkoon tehtiin uuni. Lämmitys
ei kuitenkaan myöhemminkään ollut riittävä, ja jumalanpalveluksia jouduttiin
pitämään ajoittain koululla, jossa tarkeni paremmin.
Alttaritaulu kätkee arvoituksia
Yksi kirkon kiinnostavimmista yksityiskohdista löytyy alttarilta. Alttaritaulu saatiin
kirkkoon vuonna 1915, lähes kymmenen vuotta kirkon valmistumisen jälkeen.
Pyhää ehtoollista esittävä alttaritaulu on Josef Stenbäckin ja hänen puolisonsa maalaama.
Teos perustuu saksalaisen taidemaalarin Eduard von Gebhardtin maalaukseen,
jonka taustalta löytyy puolestaan Leonardo da Vincin kuuluisa Viimeinen ehtoollinen.
Vuolijoella on vuosikymmenten ajan kerrottu tarinaa siitä, että Stenbäck käytti taulun
henkilöiden malleina sekä itseään että paikallisia ihmisiä.
– Jeesuksen kasvoissa olisi arkkitehti Stenbäckin omia piirteitä. Hänen vierellään olisi
puoliso, ja yhden opetuslapsen mallina olisi ollut Kajaanin seurakunnan silloinen kappalainen
Johannes Väyrynen. Muiden hahmojen kohdalla puhutaan myös paikallisista
ihmisistä, Väyrynen-Larentzos kertoo.
Varmoja todisteita kaikista malleista ei ole, mutta tarina elää edelleen.
Kodikas kirkko
Vaikka Vuolijoen kirkko on ulkoapäin vaikuttava kivirakennus, sisällä vaikutelma on toinen.
– Tämä on pieni ja kompakti kirkko. Etäisyydet eivät ole valtavia, ja siksi täällä on
kodikas tunnelma. Kirkossa on myös hyvä akustiikka, ja esiintyjät ovat kehuneet sitä
esiintymispaikkana.
Rakennusta on vuosien varrella korjattu ja kunnostettu, mutta sen alkuperäinen ilme
on säilynyt hyvin. Vuoden 2022 korjauksessa puhdistettiin luonnonkivipinnat, uusittiin
julkisivurappaukset sekä kunnostettiin ikkunoita, ovia ja vesikattoa.
Väyrynen-Larentzoksen mukaan Kajaanin seurakunta on huolehtinut Vuolijoen alueesta
hyvin seurakuntaliitoksen jälkeen.
– Täytyy kyllä antaa seurakunnalle kiitokset. Kirkko on kunnostettu, hautausmaasta
pidetään hyvää huolta ja täällä on edelleen toimintaa.
Aluepapin tervehdys
Tervehdys teille rakkaat ystävät täältä 120-vuotiaan kivikirkon portailta. Minä
olen pastori Penja Korkkonen ja olen Vuolijoki-Otanmäen alueen aluepappi.
Olen työskennellyt aluepapin tehtävässä vuoden 2026 alusta lähtien. Vuolijoki-
Otanmäki alue on ollut työkenttänä erittäin mukava. Se on vähän kuin työskentelisi
pienessä maalaisseurakunnassa, jollainen Vuolijoki omalla tavallaan onkin, vaikka kuuluukin suuren suureen Kajaanin seurakuntaan.
Vuolijoki-Otanmäen alueella työskentelyssä paras puoli on ollut se, että
seurakuntalaisten kanssa on päässyt tutustumaan melko vaivattomasti. Vaikka
sunnuntaisin väkeä onkin kirkossa vähemmän, niin tutustuminen on ollut
helpompaa. Lisäksi olen iloinnut alueen seurakuntalaisten oma-aloitteisuudesta,
joka on näkynyt esimerkiksi Vuolijoen kirkon syntymäpäiväjuhlien suunnittelussa.
Olen aluepappina toimiessani saanut ilolla katsella kaikkia niitä tunteita, jotka
Vuolijoen kirkkoon liittyvät. Vuolijoen kirkon seinät ovat saaneet todistaa
monia tapahtumia 120-vuotisen historiansa aikana. Kirkossa on vietetty
lukemattomia kasteita, konfirmaatioita, häitä ja hautajaisia. Vuolijoen kirkon
alttarin ääressä on siis vietetty elämän merkittävimmät taitekohdat. Tarinat
Vuolijoen kirkosta ovat osoittaneet minulle pysyvyyttä ja arvostusta. Vuolijoen
kirkko koetaan niin tärkeäksi paikaksi, että monet ovat halunneet tulla siunatuksi
viimeiselle matkalleen juuri Vuolijoella, vaikka suurin osa elämästä olisikin
kulunut muualla.
Koko seurakunta toivottaa Vuolijoen kirkolle hyvää syntymäpäivää. Toivon, että Vuolijoen kirkko pysyy tulevaisuudessakin yhtä tärkeänä paikkana alueen ihmisille kuin se on ollut menneinäkin vuosina.
Penja Korkkonen
seurakuntapastori
