Kajaanin kirkossa vierailevia kävijöitä vastaanottaa tänä kesänä Nea Piiroinen. Vaikka Piiroinen opiskelee nykyisin Oulussa, on Kajaani edelleen hänelle tärkeä kaupunki – ja kirkko osa henkilökohtaista historiaa.
Kaisa Rönkä
Kuvaaja: Kaisa Rönkä
– Olen asunut koko lapsuuteni Kajaanissa ja päässyt itsekin ripiltä juuri tässä kirkossa. Tuntuu luontevalta palata tänne, kertoo Piiroinen ensimmäisenä työpäivänään Kajaanin kirkko-oppaana.
Taidehistoria kohtaa paikallishistorian
Piiroinen on valmistunut filosofian maisteriksi pääaineenaan historia ja hän työskentelee tällä hetkellä väitöskirjatutkijana. Opiskeluoikeuden hän sai juuri pari viikkoa sitten. Kesät ovat kuluneet opastustehtävissä eri kirkoissa.
– Olen ollut töissä muun muassa Paltaniemen kuvakirkossa ja pari kesää sitten Oulun tuomiokirkossa. Kun näin, että Kajaanin kirkkoon haettiin opasta, päätin hakea. Kokemusta kun oli jo kertynyt, niin pääsin mukaan.
Piiroinen tarkastelee kirkkoja usein taidehistorian näkökulmasta. Kajaanin kirkko on valmistunut 1800-luvun lopulla, ja se edustaa uusgotiikkaa ja nikkarityyliä.
– Sisätilojen koristeellisuus ja yksityiskohdat tekevät vaikutuksen. Tällaista ei näe kovin monessa kirkossa Suomessa, hän pohtii.
Kajaanin kirkko on suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko, mikä eroaa monista ristikirkkojen pohjaratkaisuista. Jokaisella kirkolla on oma luonteensa ja historiansa, ja Piiroisen mielestä niitä on kiinnostavaa verrata toisiinsa.
– Esimerkiksi Oulun tuomiokirkko on eri tyylisuuntainen kivikirkko, joka edustaa uusklassismia. Paltaniemen 300-vuotias kuvakirkko puolestaan henkii empiretyyliä ja perinteistä ristikirkkoarkkitehtuuria.
”Usein kysytään jotain, mitä ei ole itse tullut ajatelleeksi”
Piiroinen on valmistautunut opastuksiin lukemalla paljon etukäteen. Hän opiskelee mielellään asioita ulkoa, jotta voi kertoa vapaasti ja ottaa kontaktia yleisöön.
– On paljon helpompi jutella, kun ei tarvitse lukea paperista. Ja tykkään käyttää tarinoita – se auttaa ihmisiä hahmottamaan asioita paremmin, hän sanoo.
Monesti se, mitä itse on opetellut – faktatiedot ja yksityiskohdat – ei olekaan se, mikä ihmisiä eniten kiinnostaa Piiroinen kertoo.
– He kysyvät tarinoita: miksi joku koriste on tietynlainen tai mitä on tapahtunut sodan aikana, Piiroinen kertoo.
Yksi usein kysytyistä asioista on kirkon torni – onko se oikeasti vinossa?
– On se. Se kallistuu kirkkosaliin päin. 60-luvulla sitä yritettiin suoristaa, ja vaikka sitä saatiin kahden sentin verran korjattua, se palasi pian takaisin. Oli iso operaatio, mutta torni pysyi itsepintaisesti vinona.
Lapset kysyvät parhaat kysymykset
Opastettavien ikä vaikuttaa siihen, millaiset asiat herättävät kiinnostusta. Lapsilla on oma logiikkansa – ja se voi yllättää oppaan täysin.
– Kerran Oulussa pieni lapsi tuli kysymään, olenko minä Jumala. Hänelle oli sanottu, että Jumala löytyy kirkosta – ja minä olin ainoa ihminen paikalla. Se jäi kyllä mieleen, Piiroinen naurahtaa.
Lapset voivat kysyä asioista, joita aikuiset eivät edes huomaa – kuten sähköjohdoista tai siitä, miksi kirkossa on niin paljon ristejä. Piiroinen korostaa, että kysymyksiin täytyy vastata ikätason mukaan. Eikä aina voi etukäteen tietää, mitä kysytään – joskus on vain annettava paras mahdollinen arvaus.
Monikielistä asiakaspalvelua
Kielitaito on tärkeä osa opastyötä. Piiroinen palvelee asiakkaita suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja saksaksi. Latinakin on opiskeltu, vaikkei sitä juuri arjessa tarvita.
– Saksaa kysytään usein, varsinkin vanhemmat saksalaiset turistit puhuvat vain omaa äidinkieltään, hän kertoo.
- Kajaanin kirkko avoinna ma-la 11.6.–9.8. klo 10–18
(Huom! Urkutuokio joka torstai klo 18) -
Paltaniemen kuvakirkko avoinna 3.6.–3.8. klo 12–18
-
Vuolijoen kirkko avoinna 12.6.–29.8. ma–pe klo 9–15
(muina aikoina varauksesta, p. 044 7444 492 tai 044 7444 490)
