Kajaaninjoen koskia kesäisin laskettaessa toisinaan tapahtui, että vene täyttyi vedellä ja ihmisiä hukkui. Vuonna 1888 heinäkuun 15. päivänä 11 hengen seurueesta vain kolme pelastui, vaikka useita veneitä kiiruhti apuun.
Rautaristit Kajaanin vanhalla hautausmaalla maakunnan suurimman puun lähellä pääkäytävän varrella joen puolella, osasto 3
Teija Suominen, Kajaanin Matkailuoppaat ry
Kuvaaja: Raija Elsinen
Hukkuneet olivat C. G. Berghin kolme kauppa-apulaista, neidit Maria Perttunen, Anna Heikkinen ja Anna Kemppainen. Neiti Lyydia Pikkarainen, neiti Sofia Juntunen, tyttönen Maria Juntunen, aliupseeri Juho Huovinen ja välskäri August Röder. Iältään he olivat 11-vuotiaasta 24-vuotiaaseen. Pelastettua saatiin kauppakoululainen Liisi Rönty, työmies August Juntunen ja leskirouva Sofia Wikholm (o.s. Bergh).
Seurue lähti matkaan lainaamallaan, viisi kuusi henkeä kantavalla veneellä päivällisen jälkeen päämääränään Onnen ja Autuuden saari, joka sijaitsee Petäisenkoskessa. Matka sujuikin vastavirtaan hiljaa soudettaessa onnellisesti. Koskien kohdalla vain sauvojat jäivät veneeseen toisten kävellessä rantoja pitkin.
Saaren kohdalla virta oli kova, ja paikalle sattunut vahtimestari Pääkkönen kielsi yhtäaikaisen veneeseen menon. Saareen soudettiinkin parissa erässä. Iloittelun ja kahvinjuonnin jälkeen lähdettiin paluumatkalle. Arveltiin veneen myötävirrassa kantavan heidät kaikki yksitoista.
Taitava August Juntunen ohjasi venettä, Röder istui kokassa hanuria soittaen. Osa istui veneen teljoilla (kuten ”poikkilautoja” kutsutaan) ja osa veneen laidoilla, minkä vuoksi pieni vene tuli heilakammaksi, ja Röderin painosta keula painui syvemmälle. August Juntunen huomasi vaaran ja käski ”soutakaa”, mutta se käsitettiin ”soittakaa”. Kosken viimeisissä kuohuissa vene täyttyi vedellä, ja neitosten hypähtäessä seisomaan vene kaatui.
Hätähuudot kiirivät ympäristöön. Veneitä kiiruhti apuun, mutta silti vain kolme henkeä saatiin pelastetuksi. Maanantaina löytyi ensimmäinen ruumis, torstaihin mennessä naaraamalla löydettiin neljä ruumista. Yksi nainen löytyi kauempaa Ämmäkosken alta, ja seuraavalla viikolla yksi oli noussut pintaan. Myöhemmin viimeinenkin ruumis löydettiin.
Ensimmäisten viiden löytyneen siunaustilaisuus 19.7. oli näyttävä. Surevien sukulaisten joukko oli lukuisa. Paikalla oli puolisen tuhatta ihmistä, myös reservikomppania. Rehtori Hugo Ticcander lausui muistosanat, sekakuoro lauloi virren ja laulun Hiljaa, oi hiljaa.
Rautaristit Kajaanin vanhalla hautausmaalla maakunnan suurimman puun lähellä pääkäytävän varrella joen puolella, osasto 3, rivi 9: Maria Juntunen, Anna Kemppainen, Maria Perttunen, Anna Heikkinen, Lydia Pikkarainen, August Röder ja Juho Huovinen. Sofia Juntusen hautapaikka: osasto 3, rivi 51, paikka 523.
