Pyhäinpäivää vietetään tänä vuonna lauantaina 1.11.2025. Pyhäinpäivä ajoittuu Suomessa loka-marraskuun vaihteeseen, 31.10.–6.11. väliseen aikaan. Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä (Commemoratio omnium fidelium defunctorum).
Pyhäinpäivänä hautausmaille syttyy kynttilöiden valomeri. Hautausmailla voi kohdata seurakuntien työntekijöitä ja keskustella heidän kanssaan. Seurakunnissa vietetään jumalanpalveluksia tai hartaushetkiä, jossa sytytetään kynttilöitä edellisen vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten muistolle. Tilaisuuksiin kutsutaan erityisesti niitä, joiden kokema suru ja menetys on juuri tapahtunut. Seurakuntien pyhäinpäivän tapahtumia löytyy seurakuntien verkkosivuilta.
Pyhäinpäivänä saamme pysähtyä muistelemaan edesmenneitä, jotka ovat vaikuttaneet elämäämme. Meissä kaikissa on jälkiä aiemmista sukupolvista ja ihmisistä. Päivä antaa meille tilaa ajatella omaa kuolevaisuuttamme, nähdä se, mikä on tärkeää elämän arjessa.
“Ymmärrys siitä, että elämä on rajallista, voi nostaa esiin eksistentiaalista, olemassaoloon liittyvää ahdistusta. Mutta se myös haastaa meitä pohtimaan, elämmekö omien arvojemme mukaista elämää ja kannustaa meitä olemaan läsnä tässä hetkessä itsellemme ja toisillemme”, kirkkohallituksen asiantuntija Virpi Sipola pohtii.
Seurakunnan työntekijät auttavat muussakin kuin hautajaisten järjestämisessä. Kuolemaan liittyvistä ajatuksista ja tunteista voit puhua papin tai diakoniatyöntekijän kanssa. Sairaalapapit ovat keskustelukumppaneina sairaalassa.
Surua voi käsitellä monin eri tavoin
Kuolemaa ja siihen liittyviä tunteita voi käydä läpi esimerkiksi kirjoittamalla ja puhumalla läheisten tai seurakunnan työntekijän kanssa.
Tampereella ympäri kaupunkia levittäytyvä Kuolevainen-tapahtuma käsittelee kuolemaa ja surua nykytaiteen, hengellisyyden ja tieteen keinoin sekä käytännön näkökulmista. Lukuisat tapahtumat tarjoavat mahdollisuuden kokoontua jonkin tuntemattoman mutta todellisen äärelle – keskustella kuolemasta, kehittää suhdetta siihen ja ehkä nähdä kuolevaisuus osana mielekästä elämää.
Seurakunnissakin järjestettävät Death Cafe -tapahtumat eli kuoleman kahvilat tarjoavat mahdollisuuden kokoontumiseen ja kuolemaan liittyvistä asioista puhumiseen. Turvallinen ja avoin keskustelu kuolemasta on osa hyvää elämää.
Pyhäinpäivän ympärille kietoutuvat perinteet ja rituaalit lohduttavat ja kannattelevat, sillä niihin saa osallistua osana yhteisöä ja sukupolvien ketjua. Vaikeina ja epävarmoinakin aikoina olemme selviytyneet sukupolvesta toiseen.
Suru ja kuolema näkyvät verkossa monin eri tavoin. Teemoista voi käydä keskustelua erilaisissa sururyhmissä tai tekoälyn kanssa. Kuolleesta voi julkaista muistojulkaisun sosiaalisessa mediassa. Lisäksi hänelle voi sytyttää virtuaalisen kynttilän tai luoda virtuaalisen hautapaikan, jotka ovat saavutettavissa ajasta ja paikasta riippumatta.
Pyhäinpäivään liittyviä artikkeleita voi lukea pyhäinpäivän verkkosivulta, josta löytyy myös pappien kirjeitä läheisensä menettäneelle. Kirjoittajien joukossa on arkkipiispa emeritus John Vikström.
Hautajaissuunnitelma auttaa varautumaan kuolemaan
Oma tai läheisen kuolema on vääjäämätön asia, johon voi varautua ennalta. Läheisten on myös helpompaa tehdä päätöksiä, kun edesmenneen tahto ja toiveet ovat tiedossa.
Paras tapa varautua tulevaan on kirjata ylös toiveet sekä laatia oikeudellisesti pätevät ja ajantasaiset asiakirjat.
Hautajaissuunnitelma auttaa läheisiä suunnittelemaan viimeisen matkan. Toiveet esimerkiksi hautauksen ja muistotilaisuuden osalta voi kirjoittaa siihen. Suunnitelmasta ja sen säilytyspaikasta kannattaa kertoa omaiselle tai ystävälle.
Lisätiedot:
Pyhäinpäivä
Hautajaissuunnitelma
The post Pyhäinpäivän perinteet ja rituaalit lohduttavat ja kannattelevat appeared first on Evl.fi.
