Kajaanin seurakunnan rippikoulukausi 2025 on saatu iloisesti päätökseen. Kesän leireillä riitti naurua, uusia ystävyyksiä ja yhdessä koettuja oivalluksia. Moni nuori on innostunut jatkamaan seurakunnan toiminnassa
oman riparin jälkeen. Syksy onkin pyörähtänyt käyntiin kahdella Avu-leirillä, joissa koulutetaan tulevia isosia ja apuohjaajia.
Susanna Vesanto
Kuvaaja: Raija Närhi
Viime kesän rippikoululaiset Petra, Sohvi ja Ilona muistelevat lämmöllä kesän leirielämää
ja kertovat, miksi he halusivat jatkaa mukana seurakunnan toiminnassa.
Ryhmähenki jäi parhaiten mieleen
Vuolijoelta kotoisin oleva 15-vuotias Petra muistelee ripariaan erityisesti sen vahvan
ryhmähenken vuoksi. Leirillä pelattiin pelejä, ryhmäydyttiin ja osallistuttiin Raamatun
tutkimiseen isosten johdolla. Petran mieleen on jäänyt erityisesti isosten toteuttama
Nurja luomiskertomus sekä koko leirin yhteinen Via Dolorosa, jossa käytiin yhdessä
läpi Jeesuksen elämän viimeiset vaiheet.
Ripari toi Petralle mukanaan uusia sosiaalisia taitoja ja vahvisti luottamusta itseensä.
Koska oma leirikokemus oli niin hyvä, Petra halusi antaa samanlaisen kokemuksen
uusille rippikoululaisille ja hakeutui siksi mukaan Avu-toimintaan.
– Ripari on jokaiselle oma, ainutlaatuinen kokemus. Siksi rippikouluun kannattaa lähteä
avoimin mielin, hän kannustaa.
Yllätyksenä rento tunnelma
Kajaanilainen 14-vuotias Sohvi kertoo yllättyneensä siitä, kuinka rento ja mukava
ripariviikko oli. Päivien ohjelmaan kuului paljon leikkejä ja pelejä, mutta myös opiskelua.
Oppitunnit eivät kuitenkaan tuntuneet koulumaisilta, sillä asioita käsiteltiin käytännönläheisesti ja esimerkiksi erilaisten visojen kautta.
– Ripari oli kokonaisuutena todella hyvä kokemus ja paljon rennompi kuin odotin.
Sieltä jäi käteen sekä uusia ystäviä että uusia oivalluksia elämästä ja suhtautumisesta
Ripari toi ystäviä ja rohkeutta asioihin, Sohvi kuvailee.
Myös Sohvi halusi jatkaa seurakunnan toiminnassa ja hakeutui mukaan Avu-koulutukseen,
josta hän odottaa uusia ystäviä ja oppia, jota ei vielä riparilla saanut. Hän kannustaa tulevia rippikoululaisia lähtemään mukaan avoimin mielin:
– Jokainen rakentaa itse oman leirikokemuksensa.
Uusia ystäviä ja taitoja
Ilona, 15, muistaa omalta ripariltaan erityisesti yhteiset iltaohjelmat ja leirin viimeisen
illan, jolloin tunnelma oli haikea mutta lämmin. Yhteys muiden leiriläisten kanssa syntyi nopeasti, ja uusia kavereita tuli paljon lyhyessä ajassa.
Riparilta jäi Ilonalle käteen paitsi tietoa kristinuskosta myös ystäviä ja yhteisiä muistoja, jotka kantavat pitkälle. Hän innostui Avu-toiminnasta omien isostensa esimerkin kautta.
– Oli hienoa nähdä, miten isoset kannustivat ja loivat leirille hyvän ilmapiirin. Halusin itsekin olla mukana luomassa samanlaista kokemusta jollekin toiselle, Ilona kertoo.
Polku isoseksi
“Avu” tarkoittaa tulevaa isosta. Avutoiminnassa nuoria koulutetaan toimimaan
rippileireillä erilaisissa tehtävissä. Koulutus sisältää ryhmänohjausta, leikkien vetämistä ja kristillisen kasvatuksen perusteita. Ensimmäisenä vuonna painottuu erityisesti ryhmäytyminen ja muiden avulaisten tutustuminen.
Avu-toiminta antaa nuorille mahdollisuuden kasvaa vastuullisiksi ja saada tärkeitä taitoja, joista on hyötyä niin leireillä kuin omassa elämässä.
