Taitoja, yhdessä oppimista ja haasteiden ratkomista

Milloin voi sanoa, että työnteko on kuin leikkiä? Tai työpaikka on kuin toinen koti? Tärkeää ainakin on, että työn äärelle kokoontuneiden kesken toimii dialogisuus, kommunikaatio ja vuorovaikutus. Yhteisissä keskusteluissa me rakennamme ja uudistamme yhdessä jatkuvasti paitsi työn sisältöä, myös omaa ja yhteistä todellisuuttamme. Työssä viihtyvyyden edellytys on ehdottomasti luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri. Tärkeää työssä viihtyvyyden kannalta on myös arvostus ja tunnustuksen saaminen tekemästään työstä ja ammatillisuudestaan. Rakentava palaute työkaverilta ja muu kollegiaalinen tuki ovat myös
tärkeitä. Yhdessä olemme enemmän, ja jos emme ole, meidän tulee pyrkiä siihen, että olisimme. Yhdessä jokainen voi tuoda tarjolle oman ammatillisuutensa
muiden kanssa jaettavaksi.

Hyvässä työpaikassa vastuu terveellisen ja turvallisen työympäristön luomisesta jakautuu koko työyhteisölle. Tekemisen tavoitteet ovat yhteiset, ja työn kuorma jakautuu
tasapuolisesti työntekijöiden kesken. Yhteiseen hiileen puhaltaminen lisää kaikkien työssä viihtyvyyttä ja työstä innostumista sekä itsevarmuutta omassa työtehtävässä. Kun työssä
vuorovaikutus toimii, tulemme kuulluiksi ja nähdyiksi sekä hyväksytyiksi. Sellaisessa työpaikassa on veto- ja pitovoimaa.

Jotta työyhteisö toimisi, työn tekemiseen tarvitaan sitoutumista ja motivaatiota.  Motivoivassa työpaikassa työ koetaan mielekkääksi ja tärkeäksi ja yhteisten arvojen mukaiseksi. Työllä tulee olla tarkoitus – kuten pohjimmiltaan kaikella, mitä teemme. Työn
tarkoitusta lisää sen vastuulliseksi kokeminen. Se myös lisää työtehtäviin motivoitumista. Työkaverit ovat tärkeä motivaattori yhteisiin saavutuksiin. Hyviltä työkavereilta saa sekä
rakentavaa palautetta että tunnustusta onnistumisesta. Myös kannustava ja arvostava esihenkilö motivoi yrittämään parhaansa yhteisten päämäärien eteen. Parhaimmillaan työyhteisö on toisiaan tukeva joukkue, joka pelaa yhdessä kohti yhteisiä saavutuksia.
Työstä saatavan rahapalkan ei toivoisi olevan ylin motivaattori, jotta työn voisi kokea kokonaisvaltaisesti merkitykselliseksi ja elämän sisältöä rikastavaksi.

Niin kuin kaikessa, asenne ratkaisee. Positiivinen asenne on innostusta, hyvinvointia sekä työn imua. Positiivinen, myönteinen asenne ja suhtautuminen niin työn kuin arjen
asioihin vahvistavat tutkitusti jaksamista, työhyvinvointia ja suorituskykyä sekä voimavaroja toimia työssä. Myönteinen asenne vetää puoleensa myös positiivisia tunteita. Positiivisesti
latautuneina voidaan ottaa käyttöön omia psykologisia vahvuuksia – itseluottamusta, toivoa, optimismia, tunneälyä ja sinnikkyyttä. Positiivinen ajattelu on realistista optimismia,
menneeseen katsomista nykyhetkeä arvostaen ja tulevaisuuden mahdollisuuksia
etsien. On tutkittu positiivisuuden lisäävän työtehtävissä ratkaisukeskeisyyttä, oppimishalua ja työkaverien kannustavaa huomioimista.

Positiivisessa työilmapiirissä jaksaa myös työssä käymisen rutiineja paremmin. Tiedämme, että tämän päivän työelämä on suorittavaa ja hektistä. Digiloikka on tuonut tarpeen
jatkuvalle taitojensa kehittämiselle ja uusien työnteon tapojen valjastamiselle, mikä saattaa olla varsinkin ikääntyville työntekijöille haasteellista. Silloinkin työkaverin tuki on tärkeää. Positiivinen energia tarttuu, mutta samoin myös negatiivinen. Siksi kannattaakin pysyä poissa negatiivisista keskustelupiireistä ja kuppikunnista. Kannattaa mieluummin
levittää positiivista energiaa työyhteisöön ystävällisellä asenteella ja positiivisella palautteella toisen työpanoksesta. Toisen kannustamisen, kiittämisen ja arvostuksen osoittamisen kulttuuri voi muodostaa kaikkia hyödyttävän positiivisen kehän oppia
yhdessä, kehittää työtaitoja ja ratkoa työn haasteita.