Tilastot kertovat, että entistä useampi suomalainen elää todella vanhaksi. Vuoden 2024 lopussa maassamme oli yhteensä 1147 yli satavuotiasta, kun kymmenen vuotta aiemmin heidän määränsä oli 741. Kainuussa asuvien osuus näistä supervanhuksista oli kymmenen.
Antti Minkkinen
kirkkoherra
Kuvaaja: Reijo Haukia
Moni asia vaikuttaa sen taustalla, että ihmiset elävät keskimäärin pidempään kuin aikaisemmin. Suurin syy on varmasti parantuneessa terveydenhuollossa. Sairauksia tunnistetaan ja osataan ennaltaehkäistä aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Samoin moniin sellaisiin sairauksiin, joita on pidetty parantumattomina tai liian kalliina hoitaa, on löydetty erilaisia parantavia menetelmiä. Tämän ohella pidemmät eliniät meillä Suomessa johtuvat
myös esimerkiksi entistä paremmasta turvallisuustilanteesta. Niin henkirikoksia kuin liikenneonnettomuuksiakin tapahtuu nykypäivänä huomattavasti vähemmän kuin vielä vuosikymmen sitten. Myös elämäntavat ovat monella parantuneet, kun esimerkiksi tupakointi on vähentynyt ja kasvisten syöminen lisääntynyt. Todella monessa asiassa ollaan siis menty parempaan suuntaan, vaikka aina on toki kehitettävääkin.
Yksi suurimmista huolenaiheista tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa liittyy
yksinäisyyteen. Yksinäisyys koskettaa monia ikäryhmiä, mutta aivan erityisesti vanhusväestöä. Osalla ikäihmisistä on laaja sukulaisten ja läheisten piiri ympärillään.
Jotkut taas ovat hyvin aktiivisia monissakin eri piireissä, ryhmissä ja vastuutehtävissä.
Mutta sitten on paljon heitä, joilla tällaiset tukiverkot ovat heikkoja. Suomen Punaisen Ristin (SPR) useana vuonna teettämän yksinäisyysbarometrin mukaan puolet yli 65-vuotiaista kokee yksinäisyyttä ainakin joskus ja viidesosa kuukausittain tai useammin. Ikääntyneillä
yksinäisyys on myös usein jatkunut jo pidempään.
Kun Kainuussa oli vuonna 2023 yli 65-vuotiaita hieman yli 20 000, SPR:n Yksinäisyysbarometrin mukaan voi arvioida, että noin 4 000 heistä kokee yksinäisyyttä
jatkuvasti. Yksinäisyyden seuraukset ovat moninaisia. Jossain määrin jokainen kaipaa
ainakin silloin tällöin omaa rauhaa, hiljaisuutta ja yksin olemista. Mutta kun yksin
oleminen ei ole enää oma valinta tai kokemus siitä on ennen muuta negatiivinen,
alkaa yksinäisyys vaikuttaa myös terveyteen ja hyvinvointiin. Jokaisella pitäisi olla
lähellään ihmisiä, joita nähdä ja joiden kanssa jutella, sekä harrastuksia, joissa voi
kohdata toisia ihmisiä.
Kaupungin, hyvinvointialueen, monien järjestöjen ja yhdistysten ohella seurakunta
tekee töitä sen eteen, että mahdollisimman monelle vanhuksellekin löytyisi tila ja paikka kohdata toisia ihmisiä ja välttyä yksinäisyydeltä. Jumalanpalveluksiin kaikki ovat
tervetulleita ja esimerkiksi seurakuntakeskuksella sijaisteva olohuone on matalan
kynnyksen kohtaamispaikka, jossa voi myös tutustua toisiin ihmisiin.
Helmikuun alussa käynnistyvä vuoden 2026 Yhteisvastuukeräys nostaa esiin juuri
vanhusten pärjäämisen ja yksinäisyyden. Jokainen voi miettiä, olisiko omassa arjessa
mahdollisuus kantaa yhteistä vastuuta ja tulla vaikka seurakunnan vapaaehtoiseksi
järjestämään paikkoja, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan ja lievittää toistensa
yksinäisyyttä. Yhteisvastuukeräys tarjoaa myös mahdollisuuden auttaa taloudellisesti,
jos oma aika tai voimavarat eivät riitä muunlaiseen auttamiseen. Kajaanin
seurakunnassa paikallinen osuus keräystuotosta käytetään matalan kynnyksen
toiminnan järjestämiseen yksinäisille vanhuksille ja niiden tavoittamiseen, joiden
on syystä tai toisesta vaikea lähteä liikkeelle toisia ihmisiä kohtaamaan.
