Tuoreen seurakuntien empatia- ja tunnettuuskyselyn mukaan Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat koetaan entistä läheisemmiksi kaupunkiseurakuntien alueella. Seurakunnat koettiin myös aiempaa rohkeammaksi ja kokeilunhaluisemmiksi.
Koko aineistossa muutokset aiempiin kyselyihin nähden olivat pieniä. Ikäryhmistä nuoret alle 25-vuotiaat miehet erottuvat myönteisyyden lisääntymisessä. Vuonna 2021 tästä ikäryhmästä 32 % suhtautui myönteisesti seurakuntaan, vuonna 2023 jo 40 % ja vuonna 2025 prosentti oli 44 %.
”Mielikuvat muuttuvat yleensä hitaasti, mutta joidenkin kysymysten kohdalla tunnistamme selkeän ja johdonmukaisen trendin”, tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä toteaa.
”Kiinnostavaa on pohtia, mikä selittää kuplinnan nuorimmissa ikäryhmissä.”
Kysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2025 kaikkiaan 16 kaupunkiseurakunnan alueella, ja siihen vastasi reilut 8000 suomalaista. Vastaava kysely on aiemmin toteutettu vuosina 2018, 2021 ja 2023.
Kirkkomielikuvissa suuria alueellisia eroja
Alueelliset erot ovat osittain merkittäviä. Espoossa, Jyväskylässä ja Kokkolassa myönteisyys seurakuntaa kohtaan on lisääntynyt, kun taas sijaan Lahdessa ja Tampereella on menty toiseen suuntaan.
Mielikuvissa kirkkoa luonnehditaan sanoilla luotettava, aktiivinen ja hyvä. Ei-imartelevia kirkkoon liitettyjä adjektiiveja ovat etäinen, tuntematon, näkymätön.
Mielikuvissa korostuivat edelleen luotettavuus, avoimuus, uskottavuus, ja toisaalta rutiininomaisuus, kangistuneisuus ja varovaisuus. Kuitenkin muutoksen suunta oli selvä: kokeilunhaluisuus, läheisyys ja rohkeus olivat kautta linjan kasvaneet.
Suurimmat muutokset poikkesivat toisistaan eri alueilla. Helsingissä vastaajat arvioivat seurakunnat huomattavasti aikaisempaa kokeilunhaluisemmiksi, Vantaalla seurakunnat arvioitiin puolestaan entistä liberaalimmiksi ja Tampereella korostui rohkeus.
Naisten keskuudessa koetaan kirkon arvot omiksi entistä useammin
Kimmo Ketolan mukaan kirkon ja omien arvojen vastaavuutta koskevassa kysymyksessä huomionarvoista oli, että vastaavuus oli koko aineistossa lisääntynyt verrattuna vuoteen 2023.
”Muutos oli kaikilla alueilla tapahtunut samaan suuntaan, ja arvojen vastaavuus oli lisääntynyt erityisesti naisten keskuudessa useissa ikäryhmissä. Esimerkiksi 18–24-vuotiaiden naisten ikäryhmässä kaksi vuotta sitten 27 % vastasi kirkon edustamien arvojen vastaavan omia arvojaan, kun tänä vuonna vastaavuus oli 38 %. ”Aiemmissa kyselyissä tämän suuntainen muutos on näkynyt lähinnä nuorten miesten keskuudessa. Tässä aineistossa liikahduksia näkyy myös naisten keskuudessa.
Ihminen kohtaa kirkon hautausmaalla ja verkossa
Kyselyn perusteella ihminen kohtaa seurakunnan kaikkein useimmiten hautausmaalla käydessään (43 % kaikista vastaajista). Seurakuntalehdet tavoittivat edelleen erityisesti kirkkoon kuuluvat vastaajat. Noin yksi kolmasosa (33 %) kirkkoon kuuluvista on ollut seurakunnan kanssa tekemisissä joko vieraana tai osallistujana jossain kirkollisessa toimituksessa (esimerkiksi häät tai hautajaiset), kun taas kirkkoon kuulumattomien prosentti oli selkeästi pienempi (17 %).
Yhteys seurakuntiin toteutuu kuitenkin merkittävässä määrin median välityksellä. Kaikkiaan noin 59 prosenttia vastaajista kertoi kohdanneensa seurakunnan verkossa, joko osallistumalla verkkotapahtumaan tai median tai viestinnän tavoittamana. Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla myös joulukalenteri tavoitti hyvin kirkkoon kuuluvat.
Kirkon tehtäväksi nähdään myös vanhuksista, lapsista ja vähäosaisista huolehtiminen
Kyselyyn vastaajia pyydettiin myös arvioimaan asteikolla 1–7 seurakuntien tekemien asioiden ja palveluiden tärkeyttä ja seurakunnan onnistumista niiden tarjoamisessa. Tärkeimpänä seurakunnan tehtävänä nähdään kirkkojen ja hautausmaiden ylläpitäminen, ja myös tässä onnistuminen arvioitiin myönteisesti. Seuraavaksi tärkeimpänä pidetään vähäosaisista ja vanhuksista huolehtimista. Onnistuneena pidetään kirkon työtä mielekkään tekemisen järjestämisessä lapsille ja nuorille.
Kirkko herättää myötätunnon, tyytyväisyyden ja pettymyksen tunteita
Osana tutkimusta kysyttiin myös vastaajien kirkkoon ja seurakuntiin liittämiä tunteita. NayaDaya Oy:n toteuttamassa kyselyssä myönteiset tunteet olivat lisääntyneet hienoisesti sekä kirkkoon kuuluvien että kuulumattomien keskuudessa. Myötätunto, tyytyväisyys ja pettymys ovat yleisimmät kirkkoon liitetyt tunteet. Noin viidennekselle kirkko on niin merkityksetön, että se ei herätä minkäänlaista tunnetta.
Tampereen seurakuntien viestintäjohtaja Sami Kallioinen kommentoi tunnekyselyn suosituksia:
“Seurakuntia suositellaan lisäämään tilaisuuksia matalan kynnyksen osallistumiseen. Tutkimus rohkaisee meitä kertomaan arvoistamme ja toivottamaan kaikki tervetulleeksi seurakuntaan. On tärkeää, että seurakunnissa annetaan tilaa avoimelle ja vapaalle keskustelulle, jotta myös negatiiviset tunteet tulevat kuulluksi.”
Kyselyn toimeksiantajana olivat seurakunnat ja seurakuntayhtymät 16 paikkakunnalla (Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kokkola, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Oulu, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Kaarina ja Vantaa).
Sähköisen kyselyn toteutti Norstat Oy 11.3.-9.4.2025. Kyselyyn vastasi 8 018 yli 18-vuotiasta suomalaista. Aineisto on painotettu alueittain iän ja sukupuolen mukaan aikuisväestöä vastaavaksi. Koko aineiston virhemarginaali on 1,1 prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luottamustasolla.
Uutisen liitteenä: Seurakuntien empatia- ja tunnettuuskysely 2025 pdf-muodossa.
Lisätiedot:
Sami Kallioinen, Tampereen seurakuntien viestintäjohtaja, p. 050378 0033, sami.kallioinen@evl.fi
Liitteet:
seurakuntien-tunnettuuskysely-2025.pdf
The post Seurakuntien empatia- ja tunnettuuskysely 2025: kirkkomielikuva liikahtanut läheisemmäksi ja rohkeammaksi appeared first on Evl.fi.
